Suomalaiset tutkimusmatkailijat, arkeologit ja tieteilijät ovat 1840-luvulta nykypäivään matkanneet Lähi-itään, oppiakseen alueen muinaisista valtakunnista ja kulttuureista. Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään kertoo suomalaistutkijoiden viehtymyksestä näitä yli kahden tuhannen vuoden takaisia sivilisaatioita kohtaan, matkaajien omien tarinoiden ja mukanaan tuomien esineiden kautta. Näyttelyssä pääsee näkemään harvoin esillä olleita, Suomen kansallismuseon kokoelmien ja Museoviraston arkeologisten kokoelmien, Lähi-idän esineitä.
Muinainen Lähi-itä oli syntypaikka monille yhteiskunnan kehityssuunnille ja tuntemillemme innovaatioille. Siellä kehittyivät sekä maatalous ja paikallaan pysyvä elämäntapa että kaupungit ja varhaisimmat suuret imperiumit. Lähi-idästä tunnetaan myös muun muassa varhaisimmat kirjoitusjärjestelmät, rahajärjestelmät ja kolikot sekä tähtitiede, joiden synnystä ja alkuvaiheista tiedämme nykyään arkeologisten jäänteiden ja historiallisten asiakirjojen avulla. Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään nostaa esiin myös alueen kulttuuriperinnön haurauden, johon ryöstökaivaukset ja esineiden kauppa, rakentaminen ja maankäyttö sekä sodat ovat jättäneet jälkensä.
Suomalainen muinaisen Lähi-idän tutkimus on viimeisen 50 vuoden aikana saanut runsaasti kansainvälistä tieteellistä arvostusta. Tänä päivänä tutkimustyötä tehdään Helsingin yliopiston lisäksi Suomen Lähi-idän instituutissa.
Suomen kansallismuseo on toteuttanut näyttelyn yhteistyössä Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit –huippuyksikön ja Keski-Suomen museon kanssa.<$DetailsLisatietojaLinkki$>
<$DetailsTakaisinHakutuloksiin$>